Interrail-kertomussarja lähenee loppuaan, sillä Tsekki oli toiseksi viimeinen maa, jossa me kävimme. En anna haikeuden kuitenkaan vielä täyttää mieltäni vaan muistelen seuraavaksi mukavia päiviämme reilikaverini Mirjan kanssa Prahassa. Tsekkiä edeltävistä maista voitte lukea klikkaamalla seuraavia linkkejä: Interrail: Englanti ja Saksa, Interrail: Sveitsi, Interrail: Italia, Interrail: Kroatia ja Interrail: Slovenia ja Itävalta!
perjantai 19.7.2013
Saavuimme torstaina illalla Prahaan ja menimme varaamaamme hostelliin. Ilta kului miettien, mitkä sängyt ovat vapaita, aulassa istuskellen ja pyykkiä pesten. Meidän huoneemme näytti kyllä todella hienolta, kun minun ja Mirjan vaatteita oli kuivumassa ympäriinsä ja lisäksi vielä yksi australialainen poika oli levittänyt kaikki tavaransa ympäri huonetta.
Aamupalan, päiväkirjan kirjoittelun ja itsemme laittamisen jälkeen lähdimme kiertelemään nähtävyyksiä. Ostimme koko päivän voimassa olevan metrokortin ja hankimme myös kartan, johon oli merkattu kaikki nähtävyydet, avuksi. Prahassa on todella paljon nähtävyyksiä! Vanhoja ja hienoja kirkkoja, rakennuksia ja linnoja. Siellä riittäisi monelle päivälle kierrettävää!
Nähtävyyksiä kierrellessä tulee nälkä ja me menimme syömään noutopöydästä kiinalaiseen ravintolaan. Ruoka oli paljon tulisempaa kuin Suomessa! Minkähänlaista se aito ja oikea ruoka on Kiinassa, jos se vaihtelee näin paljon maasta toiseen. Myöhemmin piti vielä käydä Starbuckissa Strawberries and Creme Frappuccinolla. Tuli aivan Englannin reissut mieleen.
Kiertelimme illasta vielä vähän kaupoilla, mutta paremmin shoppailemaan oli tarkoitus mennä vasta lauantaina. Palattuamme hostellillemme hyödynsimme ilmaista nettiyhteyttä ja etsimme ostoskeskuksia netistä. Reilillä todellakin kannattaa olla mukana joku kännykkä tai muu laite, millä pääsee nettiin.
Lähdimme vielä hostellilta istuskelemaan lähellä olevalle penkille syömään iltapalavoileipiämme. Sää oli jo hieman syksyinen ja tajusimme, että kesä on kovaa vauhtia kulumassa ja pian on jo syksy. Loppuillan vietimme hostellin aulassa ja toiset suomalaiset reilaajat huomasivat, että mekin olemme Suomesta. Oli outoa jutella suomeksi yhtäkkiä outojen ihmisten kanssa ja englanniksi meinasi väkisinkin sanoa jotain. Oli ihan hauskaa törmätä muihin suomalaisiin reilaajiin! Jännä kuitenkin, että näimme suomalaisia reilaajia vasta näin reissun lopussa. Toki meitä vastaan oli tullut jo ennemmin joitakin suomalaisia lomailijoita.
lauantai 20.7.2013
Aamulla lähdimme taas kohti metroasemaa. Ostimme siellä olevasta kaupasta aamupalaa ja syötyämme lähdimme metrolla kohti ostoskeskusta. Koko päivä kuluikin oikeastaan shoppaillen. Kävimme vain välillä syömässä Burger Kingissä ja vaihdoimme ostoskeskusta. Illalla istuskelimme vielä hostellin aulassa ja juttelimme.
sunnuntai 21.7.2013
Aamulla heräsimme puoli kahdeksalta ja valmistauduimme lähtöön pakkailemalla rinkkojamme. Lähdimme rautatieasemalle ja Mirja vielä kävi muutamassa kaupassa ostoksilla. Sitten juna lähtikin kohti Katowicea. Siellä vaihdoimme Krakówaan menevään junaan. Kyseinen juna oli aivan eri tasoa, mihin olimme ennemmin tottuneet. Se oli tosi vanha ja siellä oli aivan hirveän kuuma ja epämukavat penkit. Kanssamatkustajat olivat kuitenkin tosi mukavia. Ensimmäistä kertaa meitä autettiin nostamaan rinkat vaunussa ylähyllylle ja ystävällisesti näytettiin vapaita paikkoja. Kaikki tämä tapahtui ilman yhteistä kieltä.
Junamatkan jälkeen saavuimme järkyttävän nälkäisinä hostellille. Meidän edellä vastaanottoon jonotti vielä iso ryhmä ja kesti kauan ennen kuin hostellin virkailija palveli meitä. Kaiken lisäksi toisella pedeistä oli taas maannut joku! Onneksi virkailija vaihtoi siihen heti puhtaat petivaatteet. Huoneen saatuamme menimme nopeasti syömään ja täytyy sanoa, että valitsemani pitsa voitti Italiassa maistamani. Pitsassani oli kanaa, salaattia, tomaattia, tsatsiki- ja jogurttikastiketta.
Samassa ruokapaikassa kanssamme oli kolmen amerikkalaisnuorukaisen porukka. Sama porukka hengaili sitten hostellimme oven edessä ja he olivat vähän huppelissa. He tietenkin tajusivat, että me olimme samassa ruokapaikassa heidän kanssaan ja näin ''me olimme melkein syömässä yhdessä'' heidän sanojensa mukaan. Vielä seuraavana päivänä törmäsime heihin ostoskeskuksessa ja he tunnistivat meidät jo kaukaa. Kaikenlaisiin ihmisiin siellä reilillä törmäsikin ja on hauska muistella kaikkia sattumuksia jälkikäteen. Harmi, kun ei tullut kirjoitettua muistiin tarkempia yhteystietoja kenestäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti