Aamulla matkaoppaamme yllätti meidät ja saapui hotellillemme kymmenen minuuttia etuajassa. Yleensä retket alkavat poikkeuksetta puolisen tuntia myöhässä, sillä aikataulut eivät ole kovin pitäviä Vietnamissa. Matkamme määränpäänä oli Vietnamin pääkaupunkina noin tuhat vuotta sitten toiminut Hoa Lu, joka sijaitsee Ninh Binhin provinssissa sadan kilometrin päässä Hanoista. Matkamme taittui kivasti minibussilla muiden turistien kanssa, ja matkaoppaamme osoittautui oikein mukavaksi. Hetken juteltuamme hän lupasi auttaa minua halutessani seuraavan majapaikkani löytämisessä, sillä minulla on jälleen muutto edessä isäni Suomeen paluun koittaessa.
Matkatessamme kohti määränpäätämme pysähdyimme eräässä keskuksessa, jossa oli ruokailumahdollisuus sekä kauppa, josta pystyi ostamaan sekä ruokaa että erilaisia käsitöitä ja koruja. Matkaoppaamme kertoi, että Vietnamissa on useampia tällaisia keskuksia, ja niiden tarkoitus on auttaa vammaisina syntyneitä lapsia. Näissä keskuksissa heille opetetaan elämässä selviytymiseen tarvittavia taitoja. Vietnamin sodan aikana amerikkalaiset tiputtivat myrkkyjä sisältäviä pommeja Vietnamiin, ja tämä aiheutti sen, että monet lapset syntyivät joko kuolleina tai vammautuneina.
Entiseen pääkaupunkiin saavuttuamme pääsimme tutustumaan kahteen kuninkaiden kunniaksi rakennettuun temppeliin. Temppeleitä ympäröivät vuoret ja joki, ja ilmassa oli suitsukkeiden tuoksu.
Temppeleissä vierailun jälkeen oli vuorossa lounas, jonka syötyämme koitti pyöräretken aika. Pyöräilimme riisipeltojen vierustaa ja kävimme hautausmaalla. Oppaamme kertoi, että Vietnamissa on tapana haudata vainajat ensiksi tilapäiseen hautaan. Kolmen vuoden kuluttua hauta avataan, luut kerätään ja puhdistetaan, minkä jälkeen ne siirretään pysyvään hautaan. On tärkeää, että jokainen luu löytyy, sillä se vaikuttaa vainajan kykyyn suojella perhettään.
Pyöräretken jälkeen lähdimme veneretkelle pitkin Tam Coc -jokea. Jokaiseen pieneen veneeseen mahtui kaksi ihmistä, ja venettä souti paikallinen nainen. Oli mukava istua veneen kyydissä auringon paistaessa kauniita maisemia katsellen.
Toivottavasti teillä on alkanut viikonloppu yhtä mukavissa merkeissä kuin meillä täällä! :) Minulla on nyt vielä seuraavat kolme päivää vapaata, sillä vietämme täällä maanantaina voiton päivää ja tiistaina kansainvälistä työn päivää.