tiistai 20. maaliskuuta 2018

MAI CHAUN VUORILLA

Auringonsäteet valaisivat sunnuntaiaamuna huoneemme ja jostain alhaalta kantautui aamupalan valmistamisen ääniä. Oli ihana herätä hyvin nukutun yön jälkeen uuteen päivään. Aloitimme aamumme aamupalalla. Tarjolla oli hedelmiä, paahtoleipää, munakasta, lättyjä, leivonnaisia ja erilaisia juomia. Nautittuamme rauhassa aamupalan lähdimme retkelle paikallisen oppaan kanssa. Suuntasimme Mai Chaun laaksoa ympäröiville vuorille tutustumaan paikallisten heimojen elämään.


Matkamme ensimmäiset viisitoista minuuttia taitoimme pyörillä. Oli tosi mukava ajella mummiskalla auringon paistaessa kauniiden maisemien ympäröimänä. Innostuin retken aikana pyöräilystä ja aion jatkossakin ulkomailla osallistua pyöräretkille tai vaihtoehtoisesti vuokrata pyörän ja lähteä itsenäisesti tutkimaan paikkoja. Hieman vaikeuksia tuotti aluksi muistaa, ettei pyörässä ollut jalkajarruja ollenkaan. Lisähaastetta ajamiseen toi se, että opas pysähteli aivan yhtäkkiä :D 




Nopeasti ja hyvän tunnelman vallitessa pääsimme kuitenkin perille ensimmäiseen määränpäähämme. Pysähdyimme erääseen paikalliseen taloon teelle. Oli kiva kokemus nauttia teekupponen paikallisen asukkaan seurassa. Kupit näyttivät siltä, ettei niitä oltu pesty hetkeen mutta tee oli oikein hyvää. Jätimme pyörämme miehen pihaan ja lähdimme kapuamaan mutkittelevia teitä ja vuoripolkuja kävellen. 











Maisemat reittimme varrella olivat sanoinkuvaamattoman kauniita. Kuljimme pitkin vuoripolkuja ja riisipeltojen vierustoja reiteillä, jotka kulkivat vuorilla olevien kylien välillä. Seurueeseemme kuului minun ja toisen suomalaisen vaihtarin lisäksi myös eräs yli seitsemänkymmentävuotias Israelista kotoisin oleva mies. Oli aivan uskomatonta, kuinka hän jaksoi lauleskellen kulkea matkan meidän mukanamme.






Viikonloppu Mai Chaulla oli todella mieleenpainuva kokemus. Ensimmäistä kertaa elämässäni näin riisipeltoja muualtakin kuin televisiosta tai auton ikkunasta. Oli mielenkiintoista tutustua alueen heimoihin ja heidän tapoihinsa sekä päästä kosketuksiin paikallisten ihmisten kanssa. Nautin todella luonnon rauhassa olemisesta ja auringosta. Mai Chau oli erittäin onnistunut valinta ensimmäiseksi viikonloppureissuksi. Seuraavia reissuja odotellessa!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

MAI CHAUN KYLÄSSÄ

Hanoin sieltä täältä suhahtelevat skootterit ja kaupungin vilinä vaihtuivat luonnon rauhaan viime viikonloppuna, kun lähdin yhdessä toisen suomalaisen vaihtarin kanssa Mai Chaun kylään. Varasimme retken Hanoin vanhassa kaupungissa sijaitsevasta Green Viet Travel -matkatoimistosta, ja saimme erittäin hyvää palvelua siellä. Kannattaakin painaa tämä paikka mieleen, jos Hanoin lähettyvillä haluaa retkeillä! Mai Chaun kylä sijaitsee noin 150 kilometrin päässä Hanoista ja se on idyllisessä vuorien ympäröivässä laaksossa. Matkan taitoimme tila-autolla yhdessä neljän muun turistin kanssa. 



Saavuimme perille Mai Chaun kylään kahdentoista aikoihin päivällä. Matkan varrella olimme pysähtyneet muutaman kerran jaloittelemaan ja syömään pientä purtavaa. Teiden kunto Vietnamissa vaihtelee, minkä lisäksi jännitystä matkantekoon luo ajokulttuuri. Näyttää siltä, että etuajo-oikeus on sillä, joka toitottaa torvea koviten sekä mahtuu jostain välistä ensimmäisenä puikkelehtimaan. Liikenteen lisäksi mieleeni matkan varrelta painui kaksi asiaa. Toinen pysähdyspaikkamme oli omalla tavallaan hyvin tunnelmallinen ja kivan näköinen. Pysähdyimme vuoristotien varrella olevalle levähdyspaikalle, jolle paikalliset olivat rakentaneet ruokapaikkoja ja niiden takaa avautui sanoinkuvaamattoman hieno maisema alas laaksoon. Oli mukava viettää siinä hetkinen. Toinen mieleeni painunut asia ei ole yhtä kaunis, sillä näin kokonaisia grillattuja koiria. Pohjois-Vietnamissa koiraa ilmeisesti syödään aika paljonkin. 

Perille saavuttuamme meille tarjoiltiin lounas, ja tämän jälkeen saimme viedä tavaramme majapaikkaamme. Majoituksena toimi yllä olevassa kuvassa näkyvä paikka. Olimme valinneet itsellemme dormimajoituksen, eli jaoimme tilan yhdessä muiden matkailijoiden kanssa. Paikka huokui tunnelmaa ja tiesin heti, että tulisin seuraavan yön nukkumaan hyvin. Verhoja pystyi levittämään patjan ympärille tuomaan omaa rauhaa sekä hyttysverkot laskettiin yöksi alas patjaa reunustamaan. Tuntui hieman siltä kuin olisi nukkunut pihalla mutta kuitenkin oli suojassa tuulelta ja ötököiltä. Jätimme yöksi majapaikkamme oven auki, ja tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä aamulla oli todella tunnelmallista herätä auringon noustessa ja katsella maisemia omalta vuoteelta. Tykkään yöpyä erilaisissa paikoissa ja tämä majoitus nousi tunnelmansa vuoksi lempparipaikkojeni joukkoon.

Ruokailun jälkeen meillä oli hieman aikaa levähtää, minkä jälkeen lähdimme paikallisen oppaan kanssa pyöräretkelle Mai Chaun kylään. En ole koskaan aikaisemmin pyöräillyt ulkomailla mutta tämä ei tule jäämään viimeiseksi kerraksi, niin kiva kokemus se oli! Oli jotenkin tosi vapauttavaa pyöräillä kauniissa maisemissa ja tuntea auringon lämpö iholla. Oppaan johdolla tutustuimme kylään, näimme riisipeltoja ja kävimme torilla. Alla olevat kuvat ovat otettu kyseisellä pyöräretkellä. 






Pyöräretkellämme pääsimme tutustumaan paikalliseen taloon. Mai Chaussa elää sulassa sovussa useampi heimo, ja heidät erottaa toisistaan pukeutumisen perusteella. Tämä talo kuuluu thai-heimolle, jonka alkuperä ulottuu Kiinaan. Oppaamme kertoi, että talot rakennetaan aina pylväiden päälle heidän elämäntyylinsä vuoksi, johon liittyy eläinten pito. Talon sisälle menevät kahdet portaat, sillä miehille ja naisille tulee olla omat sisäänkäynnit. Miehet kulkevat omista portaistaan sisälle viettämään yhdessä aikaa esimerkiksi jutellen, syöden, juoden ja pelaillen. Naisten sisäänkäynnistä naiset kantavat sisälle puut ruoanlaittoa varten. Naisten tehtäviin kuuluvatkin muun muassa ruoanlaitto sekä lasten kanssa oleminen.





Pyöräillessäni pitkin Mai Chaun polkuja huomasin olevani juuri sellaisissa maisemissa, joiden näkemisestä olen haaveillut kauan. Hymy säilyi kasvoillani koko pyöräretken ajan enkä voinut muuta kuin ihastella ympärillä levittäytyviä maisemia. Muistan ajatelleeni, että tätä se elämä on! Jo pelkästään näiden hetkien perusteella voin sanoa, että kannatti lähteä vaihtoon. 

































Pyöräretken jälkeen meillä oli aikaa hieman siistiytyä ja levähtää ennen päivällistä. Päivälliseksi tarjolla oli erilaisia lihoja, riisiä, salaattia, keittoa sekä hedelmää. En ole vielä päässyt täysin sisälle aasialaisen ruoan maailmaan, mutta on aina mielenkiintoista maistella paikallisia ruokia. Päivällisen jälkeen siirryimme pihalle katselemaan kylässä asuvien nuorten esittämiä kansantansseja. Oli mukava katsella esityksiä illan hämärtyessä. Viimeisten kappaleiden aikana myös yleisö pääsi mukaan tanssahtelemaan ja esitys huipentui yhteiseen piiritanssiin sekä mahdollisuuteen maistaa paikallista riisiviiniä saviruukusta pitkällä bambupillillä. Turistien keskuudessa hämmennystä herätti se, että myös muutama paikallinen lapsi kävi viiniä juomassa.

Matkaamme kuuluvan ohjelman loputtua emme malttaneet vielä vetäytyä nukkumaan, vaan päätimme lähteä kävellen kylään katselemaan, millaiset juhlat siellä on menossa. Olimme nimittäin pyöräretkemme aikana kuulleet, että illalla on tiedossa juhlat, ja yllä olevassa kahdessa kuvassa niitä valmistellaankin. Olimme lähteneet Mai Chauhun pakoon Hanoin meteliä, minkä vuoksi olikin koomista kuulla vuorten ympäröivässä kylässä musiikkia kovemmalla kuin vielä kertaakaan Hanoissa, ja nähdä yhteenkokoontuneiden ihmisten määrä. Tunnelma oli kuitenkin iloinen ja kokemus meille turisteille eksoottinen. Oli todella mielenkiintoista nähdä paikalliset juhlat ja ripaus heimoelämästä. Ihmisiä oli kokoontunut nuotioiden ympärille ja jokaisen nuotion ympärillä tuntui olevan omat juhlat menossa. Ihmiset tanssivat nuotioiden ympärillä piiritansseja ja tanssiryhmät esittivät paikallisia tansseja ja lauloivat samalla niihin kuuluvia lauluja. Mieleeni painui näky kokonaisesta possusta seivästettynä nuotion päälle ja kypsymisen jälkeen sen kanssa tanssittiin nuotion ympärillä. Myös me pääsimme mukaan piiritansseihin, sillä kovin moni turisti ei ollut paikalle löytänyt. Oli tosi mieleenpainuva kokemus ja kokonaisuudessaan hieno päivä!