Kuinka usein tulee kerrottua toiselle, miten arvokas ja tärkeä hän on. Kuinka usein tulee halattua ja sanottua miten paljon arvostaa toista. Kuinka usein tulee kiitettyä mukavista hetkistä ja toivottua, että nähdään taas pian. Kuinka usein tulee kehuttua toisen hyviä ominaisuuksia ja ulkonäköä. Kuinka usein tulee kannustettua ja kuunneltua toista. Joihinkin kohtiin voimme vastata, että usein mutta toiset kohdat vaativat miettimistä. Ystävät eivät ole itsestäänselvyys vaan ystävyys on vastavuoroinen suhde. Omilla teoillamme ja sanoillamme voimme ilmaista välittämistämme.
Lauantai-iltana lähtiessäni kotiin ystäväni kihlajaisista heräsin miettimään, että kuinka kiitollinen olenkaan kaikista rakkaista ystävistäni. Lukion aikana tutustuin aivan mahtaviin tyyppeihin ja vaikka yhteinen koulutaipaleemme päättyikin jo melkein puolitoista vuotta sitten niin olemme yhä erottamattomat ja yhteys välillämme on säilynyt ja melkeinpä vain vahvistunut, vaikka emme näekään toisiamme enää vähintään viisi kertaa viikossa. Olemme saaneet kulkea toistemme vierellä ja kokea uskomattoman mieleenpainuvia hetkiä.
Nämä ihanat ystävät ovat palauttaneet minuun heittäytymisen jalon taidon, minun rohkeuteni ja itsetuntoni ovat kasvaneet aivan huomaamatta. On tosi mahtavaa kuulua seitsemän hengen porukkaan, josta tietää jokaisen olevan yhden viestin päässä - tarvitsee sitten hauskaa hullutteluseuraa tai kuuntelevaa olkapäätä. Heistä jokainen on oma arvokas persoonaansa ja heitä jokaista tarvitaan, että jengimme olisi täydellinen. On ihanaa, että meidän välillämme vallitsee positiivinen ilmapiiri ja kehuminen sekä kannustaminen kuuluvat tapoihimme. Olette ihanimpia!
PS: Rakkaat terveiset myös muille ihanille ystävilleni ympäri Suomea ja ulkomaita myöden, tsemppiä tulevan syksyn haasteisiin ja nähdään mahdollisimman usein! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti