keskiviikko 17. joulukuuta 2014

LUNTA TULVILLAAN, ON RAIKAS TALVISÄÄ



Valkoinen maa toi mukanaan kunnon joulutunnelman. Vielä muutama päivä sitten tuulen ulvoessa ja vesisateen piiskatessa kulkijaa en voinut uskoa jouluaaton olevan pian täällä mutta nyt tajusin sen kunnolla; aatto on viikon kuluttua ja osa joululahjoistakin on vielä hankkimatta! En aio kuitenkaan ottaa minkäänlaista stressiä joulun suhteen, sillä hiljentyminen ja rauhoittuminen kuuluvat mun joulunaikaan keskeisesti.

Mitä muuta jouluuni kuuluu kuin hiljentyminen ja rauhoittuminen? Jouluaaton vietämme perheen kanssa yhdessä mutta tapaninpäivänä mammani ja enoni tulevat syömään meille, välipäivinä käymme tätini luona ja uuden vuoden tienoilla kummisetäni ja hänen perheensä luona. Lisäksi muita sukulaisia saattaa poiketa meillä tai me käymme heidän luonaan ja näen myös ystäviäni pikkujoulujen merkeissä. 

Jouluaatto on meillä siis sellaista koko perheen yhteistä aikaa. Aamulla heräämme yhdeksän maissa siskoni kanssa ja menemme aamupuurolle, jonka äiti on keittänyt. Tämän jälkeen laitamme saunan päälle ja käymme siellä ennen kuin televisiosta alkaa Lumiukko. Päivällä syömme jouluaterian, jonka jälkeen juomme päiväkahvit. Iltapäivällä lähdemme käymään haudoilla ja Nummijärvellä joulukirkossa. Palattuamme kotiin syömme taas ruokaa ja sitten laulamme joululauluja minun ja pikkusiskoni säestäessä vuorotellen pianolla. Illalla alamme availla joululahjoja. Meillä on sellainen tapa, että avaamme aina vuorotellen paketin ja kerromme keneltä me olemme saaneet kyseisen lahjan. Koissut sekaavat aina tässä aivan innolla mukana ja niille pitää olla omat paketit, joita he saavat kaivella auki. Loppuillan pelailemme lautapelejä, luemme kirjoja tai katselemme elokuvaa. Tällainen on meidän jouluaattomme. ♥ 

ps. Arvontaan on aikaa osallistua vielä minuuttia vaille keskiyöhön asti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti