UUDET HIUKSET

Heippa pitkästä aikaa ja ihanaa helmikuun alkua! Mulla on ollut aivan ikävä tätä blogin kirjoittelua ja valokuvailemista mutta päivät ovat vilahtanaeet ohi aivan huomaamatta. Totuin joulukuun aikana tekemään postauksia lähes päivittäin, joten tällainen kahden viikon tauko tuntuu aivan ikuisuudelta. Pyrin kuitenkin jatkossa julkaisemaan juttuja noin pari-kolme kertaa viikossa, jotta tekstiin ja valokuviin ehtii kunnolla panostamaan mutta postausten välille ei kuitenkaan tule liian pitkiä taukoja. Välillä voi kuitenkin olla aikoja, että ehtii kirjoittelemaan vähemmän ja joskus taas juttua riittää melkeinpä joka päivälle. Mikä teidän mielestänne on hyvä julkaisutahti? Olisi kiinnostavaa kuulla mielipidettä niin lukijan näkökulmasta kuin myös henkilön, joka itsekin kirjoittaa blogia. 

Mutta sitten itse aiheeseen, eli uuteen hiustyyliini. Olen jo pitkään kaivannut jonkinlaista muutosta hiusteni väriin ja malliin mutta oikein kukaan ei ole osannut toteuttaa visiotani. Maanantaina menin parturiin jo valmiina pettymään mutta ihme ja kumma olen suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen. Tämä on ihme, sillä yleensä jo samana iltana seison peilin edessä ja kadun koko parturiin menoa. En ole ehkä koskaan aivan täysin tyytyväinen lopputulokseen, siitä kertoo se, että nähdessäni pitkän tauon jälkeen erästä tuttavaani, hän kysyi, vieläkö mulla on tapana käydä joka kerta eri paikassa laitattamassa hiuksiani. Onneksi maanantaisen parturikäynnin jälkeen fiilikset ovat olleet hyvät. Vaikka väri tuntuu hieman tummalta niin se onneksi kuitenkin sopii yllättävän hyvin, kun vaaleaa on tarpeeksi joukossa. Värjäyksen lisäksi hiuksieni latvoista napsaistiin pois ainakin kolmisen senttiä ja edestä vielä hieman enemmän. Nyt pitää vain totutella vähän eri näköiseen peilikuvaan.

AIKATAULUTTAJAN UNELMA

Uusi vuosi ja uusi puhdas kalenteri. Kuulostaako aivan hassulta, että odotan sormet syyhyten, että pääsen merkitsemään ylös kaikki mahdolliset kissanristiäiset ja ympyröimään nimipäivät puhumattakaan lukusuunnitelman kirjaamisesta ylös. Oli kyseessä sitten matkan suunnittelu, lukusuunnitelman teko tai muuten vain erilaisten juttujen ajoittaminen viikon varrelle, tykkään raapustella kalenteriini mietteet ylös ja yrittää noudattaa niitä sitten parhaani mukaan. Toisinaan suunnitelmien noudattaminen on helppoa mutta toiset ideat menevät pipariksi heti alkuunsa - mutta sitähän se elämä on. Kaikki asiat pysyy kuitenkin paremmin mielessä, kun ne on jonnekin kirjoitettu ylös ja pakolliset hommat tulee tehtyä ajallaan. Mulla on myös tapana kirjoitella pieniä tsemppauksia sellaisien viikkojen kohdalle, kun on oikein paljon tylsää tehtävää. Pitääkö joku muu vielä vanhanaikaista kalenteria matkassa mukana?

DIY TUIKKUKIPOT

Iltaisin pitkän päivän jälkeen on ihana istahtaa suosikkisarjan ääreen, sytytellä tuoksukynttilöitä ja juoda lämmintä teetä taikka sitten tarttua siihen jo monesta kulmasta rispaantuneeseen lempparipokkariin ja alata lukea sitä kynttilöiden luodessa tunnelmaa talvi-iltaan. 

Tein ennen joulua pilttipurkkeja, kaarnaa, valkoista paksua pahvia, massakoristeita, vanhanaikaista lahjapaperia ja -narua käyttäen diy-tuikkukippoja koristamaan huonettani ja koska olen antanut niiden olla yhä esillä, sillä ne sopivat mielestäni hyvin talvisisustukseeni, ajattelin, että ehkäpä joku muukin polttaa kynttilöitä melkeinpä sinne alkukevääseen saakka. Tässäpä siis inspiraatiota askarteluun!

DREAMING OF BLUE SEA

Talven keskellä on ihanaa välillä haaveilla sinisenä kimmeltävästä merestä, valkoisesta hiekasta, iholla tanssivista auringonsäteistä, hyvästä ruoasta ja huolettomasta fiiliksestä. Vaikka lumisista talvikeleistä nauttiikin täysillä niin auringonvaloa ei voita mikään. Olisi aivan ihanaa tuntea aaltojen liplattavan varpaita vasten, kokea uskomattomia elämyksiä uudessa ympäristössä, syödä hyvää ruokaa, viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa, rentoutua ja nautiskella. Sainko tartutettua matkakuumeen teihinkin?

Valokuvat olen ottanut Kreetan matkallamme.

ELÄMÄNTAPAREMONTTIA

Jes! Olen vihdoin tainnut löytää sisäisen motivaation saada mieli ja kroppa parempaan kuntoon. Aloittelin joulun välipäivinä salilla käymisen vuoden pitkän tauon jälkeen sekä osallistuin tällä viikolla myös parille Les Mills -ryhmäliikuntatunnille. Liikunnan lisäksi olen alannut syödä terveellisemmin - kliseisesti tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien.

Tämän muutoksen taustalla on jo yli vuoden mielessäni pyörinyt ajatus, että haluaisin alkaa syödä terveellisemmin ja urheilla enemmän. En ole kuitenkaan saanut itseäni kuriin vaan aina muutaman päivän terveysintoilun jälkeen olen enemmän tai vähemmän huomaamattani lipsunut takaisin vanhaan tyyliin. Luulen, että suurin syy siihen, miksi jo parin viikon ajan olen jaksanut panostaa tähän, on se, että halu muutokseen lähtee sisältäni. Haluan tuntea oloni pirteämmäksi, iloisemmaksi, tyytyväisemmäksi, kevyemmäksi ja vapaammaksi. Enää suurin syy muutokseen ei ole ulkonäkö ja että näyttäisin mahdollisimman hyvältä ja timmiltä vaan, että tunnen oikeasti oloni kehossani hyväksi. Kaiken tämän ohella tiedän myös pieniä muutoksia tulevan tapahtumaan ulkonäössäni: turvotus alkaa laskea, mahdollisesti kiinteydyn, kunto kasvaa ja tunnen olevani tyytyväisempi ulkonäkööni. 

Tavoitteenani on oppia hiljalleen nauttimaan liikunnan riemusta ja itseni kehittämisestä. Muutaman kerran olen jo kokenutkin liikunnan riemua: tänään salilla juoksumatolla juostessani askel tuntui jo aika kevyeltä ja tiistaisen puolentoistatunnin bodycombat-sh'bam-bodypump -yhdistelmän jälkeen istuessani kotona saunan jälkeen sohvalle tunsin hyvää oloa, jota en ole aikoihin tuntenut. Nyt haluankin käydä salilla jatkossa kolmisen kertaa viikossa sekä osallistua aina mahdollisuuden mukaan ryhmäliikuntatunneille. Ryhmässä liikkuminen energisen musan soidessa taustalla on minun juttuni mutta ei salitreenikään enää tunnu mitenkään pahalta, vaikka sinne raahautuminen välillä vähän tylsää onkin.

Liikunnan lisäksi olen alannut kiinnittää huomiota ruokailutottumuksiini. Aikaisemmin saatoin joinakin päivinä syödä vain murto-osan siitä, mitä oikeasti kuuluisi syödä, ja välillä taas tein mitä herkullisempia ruokia ja söin sitä paljon. Olen kuitenkin aina ollut normaalipainoinen ja muutenkin vartaloni malli on normaali. Kuitenkin koen ajoittain vatsani turpoavan joistain ruoka-aineista ja joskus tunnen koviakin kipuja syötyäni jotain ruokaa. Varsinkin nyt vanhempana vatsani oikkuilu on lisääntynyt ja koska vatsani oli usein turvonnut niin luulin sen olevan melkeinpä normaalia. Nyt kuitenkin lukiessani monia blogeja ja kirjoja, olen ymmärtänyt, että se saattaa johtua vääränlaisista ruokailutottumuksista. Vatsan lisäksi toivon saavani ihoni parempaan kuntoon sekä yleisen jaksamiseni paremmaksi. 

Miten sitten olen muuttanut ruokavaliotani? Olen lisännyt siihen enemmän vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, epähedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä mutta lopettanut vehnän käytön, joidenkin maitotuotteiden käytön ja herkkujen syönnin. Olen yrittänyt syödä säännöllisemmin, terveellisemmin ja sopivan kokoisia annoksia. Aikaisemmin ruokavalion muuttaminen on kaatunut siihen, että olen kokenut jatkuvaa nälkää tai karkinhimoa. Nyt olen kuitenkin yrittänyt olla itselleni armollinen ja tämä ruokavaliojuttu ei todellakaan kaadu yhteen väärään suupalaan. Olen syönyt Punnitse ja säästä -kaupasta vähän herkkuja mutta yllättäen nyt noin kahden viikon terveellisemmin syömisen jälkeen pystyn jo paremmin välttelemään kiusauksia eikä hyväskää tee enää niin mielikään. Olen kuitenkin varmaan ollut sokerikoukussa, josta irti pääseminen vie aikaa.

Aion olla tämän elämäntaparemontin aikana itselleni armollinen mutta samalla kuitenkin tarpeeksi tiukka. Kuten edellä jo mainitsin, yksi väärä suupala ei kaada tätä hommaa, mutta jos se alkaa lipsua tavaksi niin kohta on taas vanha elämäntyyli palannut kuvioihin. Tavoitteenani on saavuttaa hyvä olo ja positiivisella asenteella se on taattu. 

Tulen varmasti jakamaan teidän kanssanne aina välillä ruokavinkkejä sekä mahdollisesti myös treeni-idiksiä tulevien kuukausien aikana ja päivittelen myös ajatuksiani, miltä tämä elämäntapamuutos tuntuu. Nyt ainakin tuntuu tosi hyvältä, sillä koen omaavani jo uutta energiaa, pystyn keskittymään paremmin koulujuttuihin, vatsa voi paremmin ja jaksan herätä aamuisin aikaiemmin. Hiljaa hyvä tulee!